Historiikki – Lauttasaaren musiikkijuhlat

Ajatus Lauttasaareen sijoittuvasta musiikkijuhlasta sai alkunsa syksyllä 2022. Lauttasaaressa asuvat Savonlinnan oopperajuhlien taiteellinen johtaja Ville Matvejeff ja Seppo Kimanen osuivat lounasravintolassa samaan pöytään. Puhe kääntyi festivaaleihin ja pian alettiin leikitellä ajatuksella Lauttasaaren omasta festivaalista. Muutamaksi kuukaudeksi asia unohtui, mutta helmikuussa 2023 Kimanen käveli kirkkoon ja totesi sen olevan akustiikaltaan poikkeuksellisen hyvä, erityisesti jousisoittimille. 

Saaren oma kamarimusiikkitapahtuma alkoi konkretisoitua, kun asiasta innostuivat myös kirkon A-kanttori Hiski Wallenius ja musiikkiopiston pianonsoiton opettaja ja vararehtori Taru Myöhänen-Mäkelä. Lauttasaaren seurakunnan ja musiikkiopiston lisäksi taustajoukkoihin ilmoittautuivat Lauttasaari-Seura sekä erityisesti sen aktiiviset jäsenet, Eero Ahonala ja Mikko Närhi.

Rahaa ei ollut aluksi lainkaan, mutta ensimmäisen musiikkijuhlan mahdollistivat lahjoituksin Leena ja Matti Alahuhta, Marketta ja Veli Sundbäck, Yoshiko Arai-Kimanen sekä Majaoja-säätiö. Myös muusikot tulivat talkoisiin esiintymällä lipputuloihin perustuvalla matalalla palkkiolla. Graafikko Pekka Lehtinen loi painotuotteet ja Risto Ahokas huolehti nettisivuista. Siten ensimmäisestä festivaalista kesäkuussa 2023 selvittiin kuivin jaloin kohti seuraavia haasteita. 

Ensimmäisen tapahtuman esiintyjiin kuuluivat Okko Kamu, joka toimi myös tapahtuman suojelijana, Esa Ruuttunen, Jukka Nykänen, Annika Leino, Juhani Lagerspetz, Matti Salminen, Valeria ja Adrian Resjan, Yoshiko Arai, Seppo Kimanen, Säde Erkkilä, Leo Kivisaari, Hiski Wallenius, Senja Rummukainen, Taru Myöhänen-Mäkelä, pianotrio Kaaås (Annemari Åström, Ulla Lampela, Tiina Karakorpi) sekä Mihkel Poll, Mari Poll-Novakovic, Momir Novakovic ja Henry-David Varema (EE).

Musiikkiohjelman lisäksi järjestettiin Koneen kartanossa kolme Itämeri-aiheista luentoa esitelmijöitsinä Laura Kokko, Petri Tuomi-Nikula ja Mikko Huhtamies. 

Tapahtuman taustaorganisaationa toimi Lauttasaari-Seura, jonka tukena vaikutti pikavauhdilla perustettu Lauttasaaren musiikkijuhlien kannatusyhdistys ry puheenjohtajanaan Theo van Assendelft. Kannatusyhdistyksen hallituksessa hänen lisäkseen toimivat Mikko Närhi, Maija Joffré, JT Bergqvist, Tuula Palotie, Liisa Ketomäki ja Seppo Kimanen. Tapahtuman taloudesta huolehti lempeän tiukalla otteella ja kokemuksen siivittämällä ammattitaidolla Nina Wohlman. 

Festivaali oli heti ensikerralla saanut vahvistuksen siitä, että kysyntää pääkaupunkiseudulla oli riittävästi. Niinpä seuraavan vuoden suunnittelu aloitettiin välittömästi viimeisten äänien hiljennyttyä. Festivaalin pysyväksi pääteemaksi valikoitui jousikvartetti, kamarimusiikin kuningaslaji. Organisaatiouudistus päätettiin tehdä välittömästi, sillä oli nähtävissä, että hyvin erikoistunutta ammattitaitoa vaativa tuotanto vaatii erityisesti sitä varten räätälöidyn järjestelykoneiston. Kannatusyhdistyksen rooli muuttui jatkossa taloudelliseksi tukemiseksi ja varsinainen ohjelman tuottaminen päätettiin siirtää sitä varten perustetulle Larufest Oy:lle. Larufestin enemmistöomistajaksi 80%:n osuudella tuli kannatusyhdistys. Lauttasaari-Seuran osuus osakkeista on 20 %. Tapahtuman osa-aikaiseksi toiminnanjohtajaksi valittiin Helleka Tallgrén.

Vuosi 2024

Pääteemaksi valittua jousikvartettikulttuuria edusti peräti neljä jousikvartettia: Meta4, Uusi Helsinki -kvartetti, Wihan (CZ) ja Carducci (UK). Vuoden laulajatähtenä loisti Helena Juntunen pianistinaan Eveliina Kytömäki. Muina esiintyjinä loistivat instrumentalistit Mackenzie Melemed, Marko ja Tuulia Ylönen, Samuel Niederhauser (CH), Vjatseslav Novikov, Daichi Nakamura (JP), Aska Iino (JP), Lotus Tinat, Erkki Palola, Jerry Piipponen, Iikka Järvi, Naoko Ichihashi, sekä Bach Collegium. 

Ensi kertaa Oodissa järjestettiin neljä ilmaistapahtumaa, jossa tunnetut säveltäjät ja kirjailijat keskustelivat sekä henkilökohtaisista että laajemmin koko alansa näkymistä. Haastattelijana toimi Seppo Kimanen ja osallistujat olivat Sirpa Kähkönen, Kjell Westö, Mari Sainio, Pekka Hako, Elina Hirvonen, Cecilia Damström, Sebastian Fagerlund ja Minna Lindgren.

Festivaalin yleisömäärä nousi huomattavasti ensimmäiseen vuoteen verrattuna ja oli 2 300 henkeä. Rahoitus koostui lipputulojen lisäksi Helsingin kaupungin, sponsoreiden, yksityisten lahjoittajien, ja säätiöiden tuesta. Säätiöistä tukensa festivaalille antoivat Helanderin säätiö, Konstsamfundet, Svenska Kulturfonden, Musiikin edistämiskeskus ja Lauttasaaren säätiö. Suurimmat yritystukijat olivat Tallberg Oyj ja Oy Hedengren Ab.

Organisaatiouudistus vietiin päätökseen festivaalin jälkeen. Kannatusyhdistyksen uudeksi puheenjohtajaksi valittiin Petri Tuomi-Nikula ja Larufest Oy:n puheenjohtajaksi Mikko Närhi.  

Vuosi 2025

Vuonna 2025 keskiössä oli festivaalin vakauttaminen ja toiminnan laajentaminen. Lauttasaaren musiikkijuhlien tukemiseksi järjestettiin äitienpäivänä konsertti, jossa esiintyivät Emma Kajander, Jukka Perko, Risto Lauriala, Esa Ruuttunen, Ruusu-Talvikki Heikkilä, Aino Mattila, Liisa Malmivaara, Marko Ylönen, Seppo Kimanen, Hiski Wallenius, Kazuyo Mattila, Hannu Kiiski, Leevi Pelli, Iiris Piri, Jan Lindgren ja Oona Koivukangas. Näiden muusikoiden rinnalla esiintyivät myös ministeri Anders Adlercreutz ja yritysjohtaja Lauri Ratia.

Itse festivaali järjestettiin kesäkuussa. Neljän päivän aikana nähtiin kymmeniä taiteilijoita Suomesta, Keski-Euroopasta ja Japanista. Lauttasaaren musiikkijuhlilla esiintyivät Kamus-kvartetti, Quatuor Danel (FR/BE), Animato Quartet (NL), Petteri Iivonen, Rebecca Roozeman, Otto Antikainen, Aino Yamaguchi, Kyota ja Emiri Kakiuchi (JP), Eriikka Nylund, Charlotta Westerback, Marko Ylönen, Iiris Piri, Sonja Herranen, Emma Kajander, Heini Kärkkäinen, Juho Pohjonen, Marko Hilpo, Risto Lauriala, Tuulia Ylönen ja Jukka Perko. Kantaesityksiä oli yksi: Kamus-kvartetti kantaesitti Kalevi Ahon 5. jousikvarteton.

Oodissa ilmaistilaisuuksia jatkettiin, ja Seppo Kimasen johdolla Suomen kulttuurista keskustelivat Susanna Pettersson, Marko Ahtisaari, Gita Kadambi, Teppo Turkki, Iiris Autio ja Maris Gothoni. Uutena festivaaliohjelmassa oli lapsille ja nuorille suunnattu konsertti, jonka esiintyjiä olivat Anni Elonen, Hanna Haapamäki, Mikko Ikäheimo ja Tatu Ahola.

Festivaalin ohessa kokeiltiin Larufestin kulttuurisalonki -hanketta, jossa Lauttasaaren ostoskeskuksessa, Lauttiksessa, pidettiin auki kahden viikon ajan kaikille avointa tapahtumatilaa. Tilassa järjestettiin musiikki- ja keskustelutilaisuuksia, joissa vieraina olivat mm. Ainola-kvartetti, John Storgårds, Erkki Liikanen, Outi Pakkanen ja Aulis Sallinen. Tilassa oli myös kaksi taidenäyttelyä.

Kaiken kaikkiaan konserteissa ja ilmaistilaisuuksissa yleisöä oli n. 2 480 henkeä. Rahoitus saatiin jälleen lipputuloista, yritysyhteistyönä, Helsingin kaupungilta, Taiteen edistämissäätiöltä ja yksityisiltä säätiöiltä. Näitä säätiöitä olivat Suomen Kulttuurirahasto, Svenska Kulturfonden, Konstsamfundet, Suomen säveltäjät ry, Musiikin edistämissäätiö, Stiftelsen Gesellius, William Thurings stiftelse ja Lauttasaaren säätiö. Suurin yritystukija oli Tallberg Oyj omalla nimikkokonsertilla.

Seppo Kimanen, täydentänyt Helleka Tallgrén